Kiertotalous ja muuntojoustavuus – uusi kestävä ajattelu, joka kuuluu kaikille aloille

Kuukin kulmassa asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme kirjoittavat itse valitsemistaan markkinointia, teknologiaa, liiketoiminnan kehittämistä ja myyntiä koskettavista aiheista.

Kirjoittaja

Joni Varkka

Varkka Oy

Rakennamme maailmaa edelleen kuin olisimme 1900-luvulla. Suunnittelemme rakennuksia, tuotteita ja järjestelmiä lyhytnäköisesti – kuin ne olisivat hetkellisiä. Samalla puhumme kestävästä kehityksestä, mutta todellinen kestävyys ei synny vain valitsemalla vihreämpiä materiaaleja tai vähentämällä päästöjä. Kestävyys tarkoittaa uudenlaista ajattelutapaa, joka ulottuu kaikkialle, ei pelkästään yksittäisiin valintoihin.

Tämä koskee kaikkia aloja, ei ainoastaan rakentamista. Maailma tarvitsee uutta tapaa ajatella.

Kiinteistöjen kiertotalous lisää rakennusten elinikää

Rakennusalalla on pitkään tunnistettu yksi keskeinen ongelma: tilojen ja rakennusten käyttöikä on usein liian lyhyt suhteessa niiden rakentamisen ympäristövaikutuksiin. Onko järkevää rakentaa päiväkoti vain muutamaksi vuosikymmeneksi, jos sen jälkeen se jää tyhjilleen ja lopulta puretaan? Eikö olisi fiksumpaa suunnitella rakennuksia, jotka voivat mukautua uusiin käyttötarkoituksiin ilman raskaita remontteja tai purkamista?

Tätä on muuntojoustavuus. Se tarkoittaa, että rakennukset eivät ole vain yhtä tarkoitusta varten, vaan niitä voidaan muokata ja hyödyntää eri elinkaaren vaiheissa.

Kehittämämme kiertokiinteistökonsepti tuo tähän konkreettisen ratkaisun. Suunnittelemme ja rakennamme Varkka Oy:lla puurakennuksia, jotka voivat toimia ensin päiväkoteina ja myöhemmin esimerkiksi hoivakoteina. Rakennuksen tilat on suunniteltu niin, että sähkö-, vesi- ja ilmanvaihtoratkaisut mahdollistavat käyttötarkoituksen vaihtamisen pienillä muutoksilla.

Tällainen ajattelu ei saisi olla poikkeus, vaan siitä pitäisi tulla rakennusalan standardi.

Kiertotalous on enemmän kuin materiaalien kierrätystä

Kun puhumme kiertotaloudesta, keskustelu keskittyy usein materiaalien kierrättämiseen. Kiertotalous on kuitenkin paljon laajempi käsite – kyse on siitä, miten suunnittelemme tuotteet, palvelut ja rakenteet niin, että ne palvelevat useita käyttötarkoituksia ja pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään.

Rakennusalalla tämä tarkoittaa muun muassa muuntojoustavia rakenteita, jotka mukautuvat käyttäjän tarpeisiin. Elinkaariajattelua, jossa rakennus suunnitellaan kestämään ja kehittymään, materiaalien uudelleenkäyttöä esimerkiksi vanhojen rakennusten osien hyödyntämistä uusissa hankkeissa sekä vastuullisia investointeja, joissa katsotaan pidemmälle kuin seuraavaan vuosineljännekseen.

Sama ajattelu on sovellettavissa kaikille aloille. Suunnitellaanko tuotteita, jotka on helppo korjata ja päivittää? Tarjotaanko palveluita, jotka skaalautuvat muuttuvien tarpeiden mukaan? Rakennetaanko liiketoimintamalleja, jotka kestävät ajassa?

Jokainen ala voi hyödyntää kiertotalouden periaatteita. Kyse ei ole vain ympäristövastuusta – se on myös liiketoimintamielessä järkevää.

Kiertotalous ja muuntojoustavuus – tulevaisuuden standardi, ei trendi

On helppo ajatella, että muuntojoustavuus ja kiertotalous ovat vain rakennusalan ilmiöitä. Todellisuudessa ne ovat ajattelutapoja, jotka jokaisen toimialan tulisi omaksua. Niillä ei pyritä pelkästään ympäristöystävällisyyteen, vaan myös järkevämpään, tehokkaampaan ja kestävämpään liiketoimintaan.

Se, mikä toimii rakentamisessa, toimii myös muilla aloilla. Muuntojoustavat rakenteet tarkoittavat joustavia liiketoimintamalleja, pitkäikäisyys ja uudelleenkäyttö tarkoittavat kestävää brändirakentamista, ja elinkaariajattelu fiksumpaa resurssien hallintaa.

Jos haluamme aidosti kestävämmän tulevaisuuden, emme voi tyytyä pieniin parannuksiin. Tarvitsemme kokonaan uuden ajattelutavan.

Kirjoittajasta

Joni Varkka

Varkka Oy

Lahtelainen Joni Varkka on rakennusalan yrittäjä ja Varkka Oy:n perustaja, joka haastaa perinteisen kertakäyttörakentamisen mallin. Hänen kehittämänsä muuntojoustavat puurakennukset mukautuvat käyttäjiensä tarpeisiin ilman purkamista edistäen kestävää kiertotaloutta.

Tutustu myös näihin

Kaikki artikkelit

Vuosi 2025 on markkinoinnin vuosi

Kuukin kulmassa asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme kirjoittavat itse valitsemistaan markkinointia, teknologiaa, liiketoiminnan kehittämistä ja myyntiä koskettavista aiheista.

Kirjoittaja

Riikka-Maria Lemminki

Marketing Finland

Uskon, että tämä on B2B-markkinoinnissa käänteentekevä vuosi. Alustojen, toimistojen ja teknologioiden katseet ovat kääntyneet B2B-yrityksiin, joissa on vihdoin ymmärretty, että ratkaisu myynnin ja tunnettuuden lisäämiseen löytyy markkinoinnista.

Vahvan brändin merkitys B2B:ssä on jopa suurempi kuin B2C:ssä, koska se tarkoittaa luottamusta. Siksi tulemme näkemään ennennäkemättömän määrän B2B-markkinointia perinteisissä kanavissa, kuten televisiossa, radiossa ja ulkomainonnassa. Myös vaikuttajien käyttö lisääntyy B2B-puolella roimasti. 

Unohda B2B-markkinoinnin opit

Tuntuu hassulta puhua erikseen B2C-markkinoinnista, koska suurin ero kuluttajamarkkinointiin on lähinnä ostoaikajanan pituus. Fakta on, että vaikka miten esitämme rationaalista päätöksentekijää, niin yrityspäättäjän roolissa olemme täysin samoja ihmisiä kuin kuluttajina. Meihin pätevät samat markkinoinnin keinot ja meitä liikuttavat tunteet ja mielikuvat.

On myös vaikeaa löytää perusteluja sille, että B2B-brändin pitäisi näyttää joltakin tietyltä ollakseen uskottava tai rajoittua tiettyihin kanaviin, joissa liikkuvat B2B-päättäjät.

Panosta markkinointiin, joka jättää muistijäljen

Markkinoinnissa oleellista on muistijälki, oli kyseessä hitsauskone tai yrityksen kirjanpitopalvelut. Digimarkkinointi synnytti reilut kymmenen vuotta sitten markkinointiin hypen ja helppouden illuusion, johon moni mainostaja lankesi. Siinä samassa unohtui muistijäljen ja sitoutumisen merkitys. Maailman isoimpien brändien digikupla puhkesi jo pari vuotta sitten, kun alustojen tarjoilemia tuloksia alettiin verrata yritysten liikevaihdon kasvuun. Silloin moni hoksasi, ettei verkkosivujen tai mainosten suuri vierailijamäärä ole sama kuin ihmiset, jotka muistavat viestisi.

Digitaalisessa maailmassa sisältöjä selataan vauhdilla. Pahimmillaan näyttökerrat kertovat mainokseksi ohittaneiden määrän ja konvertoitumattomat klikkaukset taas vahinkoklikkauksien määrän. Digitaalisen kohinan kasvaessa muistijäljen jättäminen digitaalisessa maailmassa on jatkuvasti haastavampaa. Se vaatii mainosten tekijöiltä syvällistä ymmärrystä kanavien erityispiirteistä ja ihmisten käyttäytymisestä. Mainonnan ostajilta se vaatii rohkeutta erottua luovuudella ja halua investoida laadukkaaseen toteutukseen. 

Kansainvälisissä seminaareissa kuulee usein sanottavan, että 90 prosenttia maailman mainonnasta on pelkkää kohinaa, jonka ihmiset kokevat häiritsevänä ja joka digitaalisessa maailmassa kuormittaa palvelimia. En ota kantaa siihen, pitääkö luku paikkansa, mutta jokaisen mainostajan on aika herätä kysymään itseltään, onko oma mainonta kohinaa muiden joukossa vai tuloksellista.

Vinkkejä digimarkkinointiin johtavilta B2B-brändeiltä vuoden 2025 markkinointipanostuksiin

Jos mietit, mitä tekisit hyvin mietityn digitaalisen mainonnan rinnalla, niin alla on ideoita kerättynä johtavilta B2B-brändeiltä vuoden 2025 markkinointipanostuksista:

  • Kokeile alasi mikrovaikuttajia, jotka ovat usein edullisempia ja nauttivat parempaa luottamusta yleisönsä joukossa. 
  • Panosta hauskoihin tai informatiivisiin lyhytvideoihin, joiden kulutus lisääntyy edelleen ja jotka jättävät muistijäljen.
  • Kartuta omaa dataa, sillä evästeiden käyttö vaikeutuu. Tarjoile esimerkiksi testejä, pelejä ja lomakkeita, joilla saat ihmiset jättämään tietoja.
  • Myymälämarkkinointi (retail marketing) on kasvanut räjähdysmäisesti ja tulee myös B2B-puolelle, joten seuraa oman alasi kauppapaikkojen kehitystä.
  • Tarjoile sisältöjä natiivimainosten kautta, joita luetaan kuin artikkeleita.
  • Ole livenä paikalla siellä missä ovat ne ihmiset, jotka haluat tavoittaa. Valitse parhaat messut, tapahtumat ja tee tarvittaessa road show -kiertue.
  • Ihmiset haluavat kuunnella, joten tarjoile kiinnostavaa sisältöä podien, radion ja muiden audiokanavien kautta. 
  • Ulkomainonta kasvaa ja digitaaliset mainossisällöt voidaan kohdentaa hyvin tarkasti datan perusteella. Varmista, että olet läsnä silloin, kun yleisösi kaipaa sinua. 
  • Ole osa paikallista yhteisöä ja tee hyvää esimerkiksi sponsoroimana paikallista urheilua, kulttuuria tai hyväntekeväisyyttä. 
  • Luo somessa yhteisö, joka tarjoaa tukea ja sitouttaa brändiisi.
  • Kokeile television ja printin tarjoamia vahvoja muistijälkiä yleisöäsi kiinnostavien sisältöjen yhteydessä.
  • Valjasta AI ja virtuaaliset assistentit asiakaspalvelusi tueksi, jotta olet saatavilla 24/7.
  • Tee ostaminen helpoksi tarjoamalla nopeita tapoja ostaa, suoraan mainoksista ja tukemalla.
  • Rakenna asiakkaidesi tueksi erilaisia GPT:tä, jotka auttavat arjen haasteissa.
  • Tuo chattiin ja bottiin älyä ja inhimillisyyttä.
  • Kehitä AI hakukoneiden ymmärrystä yrityksestäsi ja tuotteistasi perinteisen hakukoneoptimoinnin rinnalla.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että onnistumiset markkinoinnissa tulevat silloin, kun erotut muista ja tavoita oikeat ihmiset, oikealla viestillä ja oikeaan aikaan. 

Kirjoittajasta

Riikka-Maria Lemminki

Marketing Finland

Kirjoittaja Riikka-Maria Lemminki on toiminut Marketing Finlandin toimitusjohtajana vuodesta 2017.

Lemminkillä on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisestä markkinoinnista, erityisesti digitaalisen markkinoinnin alalta. Uraansa hän on rakentanut muun muassa perustamalla kaksi markkinointiyksikköä: ensimmäisen, joka tarjosi markkinointipalveluita 40 maahan, ja toisen, joka myöhemmin myytiin Alma Medialle digitaalisen markkinoinnin tarpeisiin.

Lisäksi hän on mukana useiden organisaatioiden hallituksissa, mukaan lukien World Federation of Advertisers (WFA).

Tutustu myös näihin

Kaikki artikkelit

Voiko ikivanha markkinointitapa tuottaa edelleen tulosta? 

Kuukin kulmassa asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme kirjoittavat itse valitsemistaan markkinointia, teknologiaa, liiketoiminnan kehittämistä ja myyntiä koskettavista aiheista.

Kirjoittaja

Virpi Hopeasaari

Messeforum

Uskotko, jos sanon, että yhdellä samalla tavalla on tehty markkinointia ja myyntiä kymmeniä, jollei jopa satoja vuosia, ja tuloksia tulee aina vain? Totta se on: ammattimessut porskuttavat tuloksellisesti samalla peruskonseptilla vuosikymmenestä toiseen.

Messujen menestystä voi olla vaikea uskoa digi- ja AI-aikana, kun uusia tapoja ja ideoita tehokkaampaan markkinointiin ja tuloksellisempaan myyntiin syntyy jatkuvalla syötöllä. Itse uskon, että aina ei tarvitse tavoitella muutosta voidakseen kasvaa, vaan myös vanhat hyväksi havaitut toimintatavat voivat sisältää kasvun mahdollisuuden. Sen ovat maailman messut osoittaneet todeksi.

Ammattimessujen konsepti on toden totta ikivanha. Historiankirjoitus tuntee ensimmäiset messuiksi kutsutut myyntitapahtumat vuodelta 1240. Keskiajalta ovat messut toki hiukan kehittyneet, mutta esimerkiksi saksalainen messuteollisuus järjestäytyi jo niinkin aikaisin kuin vuonna 1907.

Uskon, että messut pitävät aina vain pintansa, koska niiden perusajatus on varsin yksinkertainen ja perustuu ihmisten luonnolliseen tarpeeseen kohdata toinen ihminen. Kasvokkaista kohtaamista asiakkaiden ja potentiaalisten kohderyhmien kanssa ei tekoälykään ole pystynyt haastamaan, vaikka toki tarjoaakin messukohtaamisiin jo monenmoista uutta mielenkiinnon herättäjää ja kohtaamisten helpottajaa.

Konseptit koetuksella koronassa

Messuilun kokonaan seisauttanut koronapandemia on enää muisto vain. Sekä tutkimusten valossa (Saksan messuteollisuuden järjestön AUMA:n ja kansainvälisen messuteollisuusjärjestön UFI:n vuosittaiset tilastot) että omin silmin messuilla havainnoiden on helppo todeta, että messujen suosio ei ole koronakurimuksessa kadonnut minnekään, vaan on päinvastoin kasvanut.

Tässäpä konkreettinen esimerkki: Keskellä pahinta koronapandemiaa vuonna 2021 maailman suurin oman messukeskuksen omistava messujärjestäjä Messe Frankfurt kysyi 59.000 asiakkaaltaan eri puolilta maailmaa heidän odotuksiaan tulevaisuuden messuista. Silloin 67 % yrityksistä halusi palata konkreettisiin fyysisiin messuihin. 30 % vastaajista piti hyvänä tulevaisuuden muotona fyysisen ja digitaalisen tapahtuman yhdistäviä hybridimessuja. Vain 3 % halusi jatkossa osallistua pelkästään verkossa toteutettaviin messuihin.

Vain pari vuotta pandemian päättymisen jälkeen Messe Frankfurt osoittaa tutkimustuloksensa paikkansa pitävyyden konkreettisesti tulosluvuillaan. Vuosi 2024 oli Messe Frankfurtille kaikkien aikojen kannattavin toimintavuosi. Liikevaihto kasvoi noin 8 % aiemmasta huippuvuodesta 2019, ja tuloksensa Messe Frankfurt lähes triplasi edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaikki kerralla yhdellä investoinnilla

On varsin järkeenkäyvää, että yritykset haluavat osallistua messuille. Yhdellä samalla messuosallistumisella ja yhdellä investoinnilla on mahdollisuus tavoittaa sekä nykyiset asiakkaat että suuri joukko uusia potentiaaleja.

Alojensa tärkeimmillä ammattimessuilla on paikalla ostajia, maahantuojia ja agentteja käytännössä koko maailmasta, ja messuilla pääset tapaamaan heidät heti kasvotusten. Ideaalitilanteessa he tulevat luoksesi proaktiivisesti sen sijaan, että sinun täytyy etsiytyä heidän seuraansa. Varsin tehokasta siihen verrattuna, että lanseerattaisiin kohdennettuja markkinointikampanjoita ja tehtäisiin myyntimatkoja eri puolille maailmaa.

Missä muualla voisit myöskään esitellä tuotteita yhtä konkreettisesti kuin juuri siihen tarkoitukseen varatulla messuosastolla? Kaiken kruunaa se, että messuinvestoinnin onnistumista on helppo mitata. Montako uutta asiakasta tavoitettiin? Kuinka monta tilausta saatiin? Mikä osa keskusteluista johti lisätietopyyntöihin? Mikä oli messuinvestoinnin ROI?

Miten messuosallistumisesta saadaan paras tulos?

Kaukana ovat ne vuosikymmenten takaiset ajat, jolloin messuille pääseminen usein oli yritysten mukava tapa palkita henkilöstöään, ja itse messutyöskentely jäi sivuosaan. Nykyään messut integroidaan osaksi yritysten markkinointi- ja myyntistrategiaa ja messutyöskentelyyn valmistaudutaan huolella. Tässä suhteessa messuosallistuminen on kampanja siinä missä mikä tahansa muukin markkinointikampanja, ja vaatii suunnitelmallisuutta ja etukäteisvalmistelua.

Miten siis messuosallistumisessa pitäisi toimia, jotta investointi tuottaisi tulosta?

  1. Lähde ajoissa liikkeelle
    Omien alojensa johtavat ammattimessut ovat kysyttyjä. Päätös osallistumisesta ja ilmoittautuminen messuille kannattaa usein tehdä jopa jo vuosi ennen tapahtumaa, mikäli haluaa olla varma messupaikasta. Yleensä ajoissa liikkeellä olevat myös hyötyvät rahallisesti edullisempina osallistumishintoina. Messuosaston suunnittelua ei myöskään kannata jättää viime tippaan. Messurakentajat tekevät kyllä ihmeitä, mutta jossain tulevat heidänkin aikataulujensa rajat vastaan. Mitä aiemmin olet liikkeellä, sitä paremmin ehdit kaiken suunnitella ja sitä helpompi ja edullisempi projektistasi tulee.
  2. Mieti messutavoitteet etukäteen ja suunnittele osallistuminen tukemaan niitä.
    Ketä messuilla halutaan tavata? Miten heidät houkutellaan tai kutsutaan käymään messuosastolla? Voitko sopia tapaamisia ständille jo etukäteen? Mitkä ovat mukana olevan henkilöstön roolit messuosastolla? Miten paljon tarvitset messuosastolla tilaa tuotteiden esittelyyn ja myyntityöhön? Aiotko lanseerata uusia tuotteita ja vaativatko ne erityishuomiota? Mitä tavoittelet messuosaston ilmeeltä? Mikä on messubudjettisi ja onko realistista saada sillä kaikki se, mitä haluat?
  3. Arvioi realistisesti se, mitä kannattaa tehdä itse ja missä kannattaa turvautua ulkopuoliseen apuun.
    Myyntistrategia messuilla sekä sitä tukevat toimenpiteet, esimerkiksi myyntiesitteiden ja hinnastojen tuottaminen ja asiakasdatan taltiointia helpottavien työkalujen luominen ovat sinun ominta osaamistasi. Kaikki itse messuosastoon liittyvä sen sijaan kannattaa jättää asiantuntevan messurakentajan huoleksi. Silloin säästät aikaa ja vaivaa ja messuosallistumisesta tulee huomattavasti helpompaa. Mieti myös kielistrategia messuosastolla. Selviääkö oma henkilöstö tarvittavilla kielillä, voitko integroida mukaan paikalliset edustajasi, vai tarvittaisiinko osastolla kielitaitoisia freelancemyyjiä?
  4. Ole aktiivinen ja edustava.
    Sanomattakin on selvää, että se, miltä messuosasto näyttää ja miten siellä toimitaan, kertoo yrityksesi arvoista ja tavasta toimia. Messuosastolla pätee kaikki, mikä pätee muussakin elämässä. Kun olet iloinen ja ystävällinen, sinut huomataan. Kun lähestyt asiakasta hienotunteisen proaktiivisesti, hänen on vaikea jättää sinut huomaamatta. Parhaat tulokset saadaan silloin, jos osa henkilöstöstä pystyy kiertelemään myös messuosaston ulkopuolella kilpailijatietoa keräämässä ja trendejä tutkimassa. Ja tässä tuhannen taalan vinkki: kukaan ei kiellä sinua kiertelemästä messuhallien hulinassa liidejä poimimassa. Tutkaimet esiin, ystävällinen ilme kasvoille ja small talkia peliin!

Messumaailman trendit

Vaikka mikään tuskin uhkaa kasvottaisten kohtaamisten peruskonseptia, messutkin toki kehittävät toimintaansa ajan hermolla. Näköpiirissä on vahvoja signaaleja tulevista messutrendeistä:

Digitaalisuutta tullaan hyödyntämään entistä enemmän toisaalta fyysisiä messuja tukevina alustoina ja toisaalta itse messuosastojen näyttävyyttä ja toimivuutta lisäävinä elementteinä. Sitä mukaa, kun tekoäly yleistyy, messujen rooli luotettavan ja aidon tiedon välittäjänä korostuu entisestään. Samanaikaisesti teköäly voi olla hyvä renki tehostamassa messutyöskentelyä.

Yritysten näkökulmasta messumarkkinointi integroituu entistä vahvemmin muuhun markkinointiin. Toisaalta talouden suhdanteet vaikuttavat siihen, että messubudjetteja suunnitellaan entistä tarkemmin. Messut ovat entistä välttämättömämpiä ja houkuttelevampia yrityksille, jotka ovat lanseeraamassa uusia tuotteita.

Yksi tärkeimmistä trendeistä on kestävä kehitys. Ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut yksi messujärjestäjien suurimmista haasteista ja se näkyy jokaisen merkittävän messujärjestäjän strategiassa. Ympäristöjärjestelmät ja -sertifioinnit alkavat olla arkipäivää. Messujärjestäjät panostavat uusiutuvan energian tuotantoon ja tehostavat kierrätystä. Vastuullisuus on entistä enemmän läsnä niin messuhallien infrassa kuin vähitellen myös messuosastoilla.

Vastuulliseen messuosallistumiseen voit perehtyä Messeforum Oy:n kanssa valitsemalla yrityksesi messuosallistumiseen hiilineutraalin messuosaston.

Kirjoittajasta

Virpi Hopeasaari

Messeforum

Kirjoittaja Virpi Hopeasaari on Messeforum Oy:n viestintä- ja markkinointijohtaja ja Evenos Oy:n toimitusjohtaja. Hän on ollut 14 vuotta syväsukelluksella messujen ihmeellisessä maailmassa lanseeraten Suomen johtaviin messurakentajiin kuuluvan Messeforum Oy:n maailman ensimmäisen hiilineutraalin messuosaston ja edustaen maailman suurinta messujärjestäjää Messe Frankfurtia Suomessa.

Tutustu myös näihin

Kaikki artikkelit

Myynnin ”egosysteemistä” myynnin ekosysteemiin, luonnollisesti 

Kuukin kulmassa asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme kirjoittavat itse valitsemistaan markkinointia, teknologiaa, liiketoiminnan kehittämistä ja myyntiä koskettavista aiheista.

Kirjoittaja

Suvi Lahti

HSL

Viherpesuväitteet sinkoilevat ilmassa samaan aikaan kun yritysten vastuullisuusraportoinnin vaatimukset kasvavat – miten varmistat, että oma bisneksesi uudistuu ja pystyy vastaamaan kasvaviin vastuullisuusvaateisiin? Entä millaista on tulevaisuuskestävä myynti – voiko siinä ylipäätään onnistua nykytuotteilla ja -palveluilla?

Väitän, että kestävä myynti on mahdollista vain silloin kuin myytävä ratkaisu perustuu uudistavan liiketoiminnan ja talousajattelun periaatteisiin. Miten uudistava liiketoiminta sitten eroaa tavanomaisesta liiketoiminnan ja talouskasvun mallista?

Tavanomainen myyntimalli vs. kestävä myyntimalli

Tavanomaisessa myyntimallissa myyjät kilpailevat keskenään ja kirittävät toisiaan parempiin tuloksiin, sillä paras myyjä palkitaan ja provisiot ovat henkilökohtaisia. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa yrityksen kannalta arvokasta asiakastietoa ei esimerkiksi uskalleta viedä asiakastietokantaan, koska pahimmillaan pelätään kollegan varastavan asiakkuuden.   

Uudistavassa bisnesajattelussa mallia otetaan luonnosta (#livingsystems) ja luodaan myynnin ekosysteemi, jossa jokainen myyjä on osa elävää myyntikokonaisuutta ja yhteistyön tekemisestä palkitaan. Voi tulla yllätyksenä, mutta biologien mukaan luonnossa tapahtuu huomattavasti enemmän yhteistyötä kuin luontofilmeissä kuvattua kamppailua eloonjäämisestä. 

Myynnin ekosysteemissä myyntitavoitteeseen pääsystä palkitaan kaikkia ja bonusjärjestelmät uusitaan niin, että ne ohjaavat kohti yhteistyötä ja vähentävät kokonaisuuden kannalta epätervettä kilpailua – silti henkilökohtaista palkitsemista unohtamatta. Yritystoiminnan tasolla taas on todettu, että menestyvät ja innovatiiviset yritykset tekevät yhteistyötä laajan sidosryhmäjoukon kanssa ja vaalivat monimuotoisuutta sekä työntekijöissään että sidosryhmissään.

Kestävä myynti ja uudistava liiketoiminta – Utopiaa vai ei?  

Myynnin lisäksi uudistavan ajattelun täytyy ulottua myös firman ydintekemiseen. Tässä kohtaa homma käy haastavaksi, sillä uudistavan liiketoiminnan luominen vaatii luopumaan aiemmista ajattelu- ja toimintatavoista ja esimerkiksi vaurauden käsite tulee ymmärtää nykyistä laajemmin. Liiketoiminnan rakentaminen perustuu nykyhetken sijaan potentiaaliin, jota kohti lähdetään kurottautumaan.

Uudistava bisnesajattelu vaatii jatkuvaa oman ajattelunsa reflektointia sekä oman ajattelutapansa lähtökohtien tunnistamista ja kyseenalaistamista. Uudistavan liiketoiminnan tielle lähtevien yritysten on vastattava kysymykseen: ”Onko toimintamme tarpeellista planeetan ja yhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta?”

Carol Sanford ja Ben Haggard esittelivät vuonna 2020 viitekehyksen, jonka avulla voi hahmottaa, millä ajattelun tasolla (paradigmalla) oma bisnestekeminen on.

Nykyhetkestä käsin työskentelyn kaksi paradigmaa

Paradigma 1: talousmalli, jossa luonto nähdään raaka-aineiden resurssina

Tavanomainen talouskasvun malli perustuu ajatukseen, että luonto on resurssi, jota ihminen käyttää taloudellisen hyödyn saavuttamiseen. Ihmiskunnan historia kuitenkin osoittaa, että luonnonvarojen valjastaminen pelkän taloudellisen hyödyn palvelemiseen tuottaa sivuvaikutuksenaan ympäristön tuhoutumista, kuten otsonikatoa, saasteita tai vaikkapa rauskujen joukkotuhon sekä ilmastonmuutoksen.

Paradigma 2: talousmalli, jossa asioita ratkotaan sääntelyllä

Sääntelyä korostava (Arrest Disorder) -ajattelutapa lähtee lakien ja asetusten kautta ratkomaan ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, joita luonnonvarojen käyttäminen taloudellisen hyödyn tavoitteluun synnyttää.

Yhteistä molemmille ajattelutavoille on, että liikkeelle lähdetään nykytilasta: olemassa olevien luonnonvarojen hyödyntäminen talouskasvun nimissä ja toisaalta nykyisiin ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin puuttuminen sääntelyn ja kansalaisaktivismin keinoin.

Kestävyysajattelun ytimessä on korjata talouskasvun negatiivisia seurannaisvaikutuksia – oli kyseessä sitten vihreä talous, kiertotalous, kestävyys- tai zero impact-ajattelu. Tavoitteena on vähentää oman liiketoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia ja tällöin huomio keskittyy erilaisiin sääntelykeinoihin ja niiden toimivuuteen.

Potentiaalista käsin työskentely

Paradigma 3: Tee hyvää (Do Good) -malli

Seuraava ajattelun taso keskittyy jo potentiaaliin ja siihen, mitä ei vielä ole, mutta voisi olla tulossa. Niin sanottu Tee hyvää -ajattelussa liiketoiminnalla pyritään positiivisiin ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin eikä vain torjumaan tuhoja, joita oma liiketoimintamalli synnyttää.

Paradigma 4: Uudistavan liiketoiminnan malli (Regenerative business model)

Uudistava liiketoimintamalli vaatii uudenlaista ymmärrystä siitä, mitä on vauraus. Arvon luominen, arvon vaihtaminen ja lisäarvon tuottaminen ymmärretään luonnon sisäsyntyisinä prosesseina, joita ei voi pelkistää yksinomaan euroissa mitattavaksi taloudelliseksi tulokseksi.

Kaikkien elävien järjestelmien toiminta on riippuvaista siitä, miten niiden eri osat toimivat oikeassa suhteessa toisiinsa ja näin tuottavat lisäarvoa suuremmalle kokonaisuudelle, johon kuuluvat.

Uudistavassa liiketoimintamallissa nykyhetken sijaan painopiste on tulevaisuuden potentiaalissa. Kyseessä on ensisijaisesti ajattelutavan muutos, joka mahdollistaa toisenlaisen liiketoiminnan tulevaisuudessa.

Kun liiketoimintaprosessi suunnitellaan ottaen mallia luonnon toimintavoista, myös myyntiprosessi muuttuu yhä kestävämmäksi.

Kestävä myynti ratkaisee nykyhetkestä nousevia ongelmia

  • myyntiprosessin eettisyys
  • ratkaisujen tarjoaminen asiakkaan ongelmiin
  • pitkäaikainen kumppanuus
  • ESG-tavoitteet.

Uudistava myynti työskentelee tulevaisuusnäkökulmasta käsin

  • asiakkaan ja myyjän potentiaalista liikkeelle lähteminen
  • molempien osapuolten ytimen tavoittaminen – sekä henkilökohtaisella että yritystasolla
  • yhteistyö suuremman kokonaisuuden toteuttamiseksi
  • ymmärrys keskinäisestä riippuvuudesta
  • systeeminen vastavuoroisuus
  • kehittyvä yhteistyöprosessi, jossa kumpikin osapuoli omaksuu uusia rooleja ja kehittää kyvykkyyksiään vuorovaikutuksessa toisiinsa.

Keskeinen mittari uudistuvan ajattelun onnistumiselle on myös työntekijän/myyjän/myyntijohtajan oma henkilökohtainen kokemus: silloin kun toiminta on uudistavaa, se myös kannustaa tekijäänsä ja antaa energiaa jatkaa valitulla polulla.

Kääntäen monen kestävyysammattilaisen kohtalona on uupuminen ylivoimaiselta tuntuvien ympäristöongelmien äärellä – voiko paradigman vaihdos auttaa palauttamaan energiaa ja uskoa omaan työhön?

Tavanomainen liiketoimintamalli ohjaa tulos tai ulos -ajatteluun, jossa aikaperspektiivi liiketoiminnan kehittämiseen noudattaa kvartaalitalouden syklejä. Myyntijohtajat hikoilevat jatkuvasti kasvavien tulostavoitteiden äärellä, joiden saavuttamiseksi myyntiprosessia optimoidaan vielä tekoälyn ja social sellingin avulla. Auttaisiko uudistava ajattelu ulos tulosähkystä, kohti kestävämpään tulevaisuuteen satsaavaa liiketoimintaa ja laajentamaan aikaperspektiiviä yli kvartaalitalouden?

Auttaako uudistavan ajattelun soveltaminen liiketoimintaan ja myyntiin luomaan nykyisiä parempia tapoja tuottaa vaurautta – ei vain yritykselle ja osakkeenomistajille vaan myös ympäröivälle yhteisölle ihan koko ekosysteemin tasolla?

Olen toiveikas, että näin on.


Tekstin lähteinä on käytetty Kestävä myynti ja johtaminen -kirjaa (Tomi Hilvo & Mika D. Rubanovitch) ja artikkelia The Regenerative Economic Shaper: A Framework for Architecting the Next Economy (Carol Sanford & Ben Haggard)


Kirjoittajasta

Suvi Lahti

HSL

Kirjoittaja on HSL:n Suvi Lahti, kestävästä myynnistä ja uudistavasta liiketoiminnasta innostunut B2B-myynnin asiakasvastaava, joka luki Hilvon ja Rubanovitchin kirjan kevättalvella 2024 ja osallistui yritysvastuuverkosto FIBSry:n järjestämään uudistavan liiketoiminnan syväsukellukseen toukokuussa 2024.

Tutustu myös näihin

Kaikki artikkelit

Ota yhteyttä