Innostu tekoälystä, mutta älä unohda markkinoinnin ydintä

Viimeiset vuodet olen elänyt eräänlaisessa tekoälykuplassa. Uudistuksia erilaisiin tekoälysovelluksiin tulee viikoittain, jollei jopa päivittäin, ja mukana pysyminen tuntuu välillä mahdottomalta. Olen saanut seurata kehitystä lähietäisyydeltä LAB-ammattikorkeakoulun ja LADECin tekoälyhankkeen asiantuntijana sekä LABin markkinoinnin opettajana. Yksi asia on tullut selväksi: vaikka teknologia kehittyy, asiantuntijuuden ja markkinoinnin perusteiden merkitys ei katoa mihinkään. Tässä kirjoituksessa haluan rohkaista kaikkia tarttumaan tekoälyyn ja tutkimaan sen mahdollisuuksia, mutta muistuttaa myös, miksi vankka markkinoinnin perusta on edelleen vahvin valttikorttisi.

Yritysten tehtävä on pitää strategia kirkkaana

Tekoälyn uudet harppaukset ovat tuoneet mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia, joista markkinoijat ovat jo pitkään haaveilleet. Esimerkiksi S-ryhmä on hiljattain esitellyt tekoälyratkaisun, joka hyödyntää bonuskorttidataa ennustaakseen asiakkaan seuraavaa ostotarvetta ja tarjotakseen siihen sopivia ratkaisuja. Tekoälypohjainen asiakasymmärrys voi siis ennakoida asiakkaan tarpeita ennen kuin hän edes itse tiedostaa niitä. Edellinen esimerkki osoittaa, että vaikka huomio kohdistuu nyt eniten erilaisia sisältöjä luovaan generatiiviseen tekoälyyn, ovat tekoälyn sovellusalueet huomattavasti laajemmat. Tekoälyä voidaan hyödyntää markkinoinnissa esimerkiksi asiakasdatan analysointiin, suosittelualgoritmeihin, ennakoivaan mallintamiseen ja älykkääseen automaatioon.

Tällä hetkellä kuplassa puhuttavat erityisesti tekoälyagentit, jotka pystyvät hoitamaan itsenäisesti monivaiheisia ja toisiinsa linkittyviä tehtäviä. Taannoin Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kertoi haastattelussa Metan tulevasta mainosratkaisusta, joka luo mainossisällöt ja kohdentaa ne itsenäisesti oikeille yleisöille.

Tekoälykehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, ja on vaikeaa ennakoida, mitä kaikkea on vielä tulossa. Suunnitelmallisesti käytettyinä uudet tekoälyratkaisut voivat tukea yritysten liiketoimintaa. Ilman yhtenäistä strategiaa ne jäävät kuitenkin hajanaisiksi toimenpiteiksi, eivätkä johda toivottuihin tuloksiin. Markkinoijan tehtävä on pitää strategia kirkkaana mielessä, ja yhdistellä soveltuvia taktisia toimenpiteitä, jotka tukevat valittua strategiaa. Yritykset voivat keskittyä strategiseen suunnitteluun, kun osa operatiivisista tehtävistä nopeutuu tekoälyn avulla.

Miten koulutamme tulevaisuuden markkinoijia?

Korkeakouluna olemme vastuussa tekoälyn vastuullisen käytön opetuksesta. Markkinoijan on opittava arvioimaan tekoälyn soveltamismahdollisuuksia, mutta myös sen tuotoksia kriittisesti.

Olenkin kuvannut opiskelijoille, että on fiksu tapa ja tyhmä tapa käyttää tekoälyä. Generatiivinen tekoäly ei anna virheettömiä vastauksia, eikä ajattelua voi täysin ulkoistaa sille. Asiantuntijan tehtävä on ohjata, tarkistaa ja viimeistellä lopputulos. Oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä sille ei kannata missään nimessä ulkoistaa. LAB-ammattikorkeakoulun markkinoinnin oppimisympäristössä, Labtic-digimarkkinointitoimistossa, opiskelijoita opetetaan yhdistämään teorian ymmärrys, käytännön soveltaminen, luovuus ja kriittinen ajattelu.

Markkinoinnin perusta kuntoon ennen tekoälyratkaisuja

Markkinoinnin opettajana painotan markkinoinnin perusteiden merkitystä. Markkinoinnin ydin on ymmärrys siitä, mitä arvoa yritys tuottaa asiakkaalleen. Vasta sen jälkeen voidaan suunnitella, miten tämä arvo välitetään johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti markkinointitoimenpiteiden kautta niin, että ne rakentavat ja vahvistavat brändiä.

Toimintaympäristön ymmärrys sekä kohderyhmien, tavoitteiden ja strategian määrittely ovat avainasemassa ennen kuin lähdetään luomaan yhtäkään sisältöä tai ottamaan somekanavia haltuun. Vasta kun kokonaiskuva on hahmotettu, tekoälyratkaisut voidaan ottaa mukaan rikastamaan tekemistä ja tukemaan prosessia. Kokonaisuuden hallintaa sille ei kuitenkaan kannata luovuttaa.

Yritykselle parhaiten soveltuvat tekoälyratkaisut ovat yksilöllisiä. Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa yksi yrittäjä löysi avatareista ratkaisun viestinnän haasteisiin, toinen tehosti asiakaspalveluaan chatbotin avulla ja kolmas vapautti aikaa tärkeämpiin tehtäviin hyödyntämällä tekoälyä Excel-tiedostojen tietojen käsittelyssä. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan omat tarpeet ja tavoitteet määrittävät sen, mikä tekoälysovellus palvelee parhaiten.

Tekoäly on erinomainen työkalu, mutta ei oikotie asiantuntijuuteen. Kun teknologia yhdistyy markkinoinnin ymmärrykseen ja luovaan ajatteluun, tulokset voivat olla vaikuttavia. Nyt on oikea aika ottaa tekoäly haltuun, mutta perusta kannattaa rakentaa ensin kuntoon. Kaikessa ei tarvitse olla itse mestari, vaan onneksi tekemistä voi jakaa asiantuntevien kumppanien kanssa.

Kirjoittajasta

Lotta Toivonen

LAB-ammattikorkeakoulu

Lotta Toivonen on toiminut kahdeksan vuoden ajan markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hänellä on laaja kokemus markkinoinnin opetuksesta sekä asiantuntijarooleista erilaisissa kehittämishankkeissa. Tällä hetkellä Lotta toimii asiantuntijana ja valmentajana Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea Päijät-Hämeen yrittäjiä generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Lisäksi hän on kehittänyt LABin käytännönläheisen oppimisympäristön, Labtic-digimarkkinointitoimiston, jossa opiskelijat pääsevät oppimaan markkinointia todellisten asiakasprojektien kautta.