Muru, tää on markkinointia: Tekoäly sitä ja tätä, mutta miten sitä voi hyödyntää liiketoiminnassa?

Generatiivinen tekoäly on tullut osaksi arkea huimaa vauhtia, mutta yritystasolla käytännön hyödyntäminen on monella vielä alkumetreillä. Muru tää on markkinointia -podcastin ensimmäisessä toisen tuotantokauden jaksossa avattiin sitä, mistä kannattaisi lähteä liikkeelle ja minkälaisia ongelmia tekoälyn avulla kannattaa lähteä ratkaisemaan. 

Kuukin Content & MArketing Lead Eeva Ristkarin johdolla keskustelemassa ja avaamassa tekoälyn mahdollisuuksia ovat Kuukin tekoälyasiantuntijat: Chief Technology Officer Teemu Parkkinen,  Senior Digital Developer Teemu ”Peltsi” Peltomaa sekä perustajaosakas ja Director – Business & Technology Tomi Kaitarinne. 

Kolme päätapaa hyödyntää tekoälyä yrityksissä 

Jakson alussa Tomi Kaitarinne esittelee yksinkertaisen tavan jäsentää tekoälyn mahdollisuuksia: 

– OpenAI jakaa yritysten tekoälyn käytön kolmeen kategoriaan: henkilökohtaiset assistentit, automatisoinnit ja sovelluksiin integroitava tekoäly. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksittäinen työntekijä käyttää ChatGPT:tä apunaan sisällöntuotannossa, yritys automatisoi sisäisiä rutiinitehtäviä tai verkkosivustolle upotetaan tekoälypohjainen hakutoiminto.  

Miten päästä alkuun tekoälyn kanssa? 

– Se helpoin tapa aloittaa voi olla yksittäinen, toisteinen tehtävä, joka aiheuttaa toistuvasti ärsytystä kahvipöytäkeskusteluissa, Kaitarinne vinkkaa. 

Yksi konkreettinen esimerkki on dokumenttien läpikäynti: Tieto on hajallaan PDF:issä, Wordeissa ja järjestelmissä, ja juuri tässä generatiivinen kielimalli voi loistaa. Kysymykset voi esittää ihmismäisesti, ja tekoäly koostaa vastauksen eri lähteistä. 

– Ei tarvitse enää muistaa, missä se tieto oli, Teemu Parkkinen kuvaa. 

Tekoälyn kanssa tietoturva nousee nopeasti huolenaiheeksi 

Mutta entä kun keskustelu etenee: “Voinko dumpata koko yrityksen datan ChatGPT:lle?” – Vastaus on lyhyt ja selkeä: et voi. 

– Siinä tulee heti vastaan kysymys, mihin data menee. Ei ole hyvä idea syöttää suoraan kriittisiä tietoja vieraille alustoille, Kaitarinne huomauttaa. 

– Tässä kohtaa nousee esiin vaihtoehdot: suljetut ympäristöt tai hiekkalaatikkomallit, joissa data ei siirry ulos yrityksen rajojen, Teemu ”Peltsi” Peltomaa täydentää. 

Monessa tilanteessa ratkaisu on valmiiksi rakennettu rajapinta tai järjestelmä, jossa tekoälyllä on käyttöoikeus vain määriteltyyn osaan tietoa eikä kaikkea tarvitse rakentaa alusta, sillä valmiitakin ratkaisuja on jo markkinoilla. 

Promptaustaidot on osa tekoälyn käyttöä 

Tekoäly toimii sen mukaan, mitä siltä pyydetään. Jos kysymys on epämääräinen, myös vastaus jää keskinkertaiseksi. 

– Keskustelu promptauksesta usein keskittyy siihen, miten käyttäjä kysyy. Mutta yhtä tärkeää on se, mitä taustalla tapahtuu. Me voidaan rakentaa valmiiksi ohjeita, joita ei käyttäjän tarvitse edes nähdä, Parkkinen kertoo. 

Hyvä promptaus vaatii aikaa ja ymmärrystä, mutta se ei ole este tekoälyn hyödyntämiselle. Käytännössä jo se, että määritellään selkeä tavoite ja rajataan käytettävä data, vie pitkälle. 

Entä ne inhimilliset virheet tai tekoälyn virheet ja hallusinointi? 

Kun tekoäly tekee virheen, siihen suhtaudutaan helposti kovemmin kuin jos saman tekisi ihminen. 

– Jos botti vastaa kerran väärin, siitä saatetaan nostaa meteli ja postata someen. Ihmiselle annettaisiin ehkä enemmän anteeksi, Kaitarinne huomauttaa. 

Tekoäly on harvoin 100 % oikeassa, eikä sen tarvitsekaan olla.  Tärkeintä on ymmärtää käyttökonteksti: missä virheet ovat hyväksyttäviä ja missä ei. 

– Perinteinen ohjelmointi antaa usein kyllä/ei-vastauksen. Kielimalli sen sijaan antaa jotain siltä väliltä, Peltomaa tiivistää. 

Siksi sen käyttö vaatii erilaista ajattelua. Se ei ole taulukko, joka palauttaa lukuja, vaan se on keskustelukumppani, joka muodostaa vastauksia todennäköisyyksien perusteella. 

“Voin myydä mitä tahansa mitä tarvitset” 

Teemu Parkkinen kiteytti podcast-jakson tunnelman napakasti konsulttihuumorilla: 

– Mulla on sellainen konsultin myyntiongelma: Koputan ovelle ja kerron, että voin myydä mitä tahansa mitä tarvitset. Mutta eihän se tarkoita kenellekään mitään. 

Tässä piilee tärkeä viesti. Tekoäly voi tehdä paljon, mutta ilman konkreettista käyttötapausta mikään ei ala rullata. 

Yksi hyvä tapa on kysyä: mikä työ vie aikaa, mutta ei lisää arvoa? Mikä tuntuu työläältä, mutta on pakko tehdä? 

Ja kun sopiva kohta löytyy, aloitetaan heti kokeilu. Proof of concept voi usein syntyä jo muutamassa työpäivässä. Suurien kielimallien käyttö maksaa käyttömäärän mukaan, joten budjetointi on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun ajoissa. 

Podcastissa saat vielä hyvän vinkin, että mitä kannattaa tehdä, jos olet vielä epävarma, miten voisit tekoälystä hyötyä! 

Kaikki Kuukin podcastit löydät täältä. 

Tekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyä.