Kehittäjät ovat viime vuosina kohisseet headless-verkkosivutoteutuksista. Mitä ”päätön” verkkosivuarkkitehtuuri mahdollistaa ja mihin tarkoituksiin se sopii? Headless-arkkitehtuurin sijaa verkkosivuprojekteissa pohtivat Kuukin teknologiajohtaja Tomi Kaitarinne sekä web-kehittäjä Juuso Jaakkola.
Kaitarinne on kirjoittanut vastikään verkkosivutrendeistä myös MRKTNG-lehteen, lue juttu.
Kun puhutaan verkkosivujen headless-arkkitehtuurista, tarkoitetaan sellaisia ratkaisuja, joissa käyttäjälle näkyvä sivusto ja sivuston sisällönhallintajärjestelmä eli CMS on erotettu toisistaan. Tämä vaikuttaa jonkun verran sivuston luomisprosessiin, ja sen hyödyt korostuvat erityisesti suurissa sivustokokonaisuuksissa. Kaitarinne ja Jaakkola listaavat headless-arkkitehtuurin neljämerkittävintä hyötyä.
1. Latausnopeus
Headless-sivustoja suositaan usein eritoten niiden latausnopeuden ansiosta. Latausnopeus parantaa käyttäjäkokemusta ja sujuvoittaa sivulla liikkumista. Se on myös yksi kriteeri, jota Google kertoo suosivansa arvioidessaan sivuja. Sisällöiltään muuten laadukas, mutta hidas sivusto saattaa tippua hakukoneen tuloksissa alas, sillä Google ennakoi käyttäjien haluavan selata toimivia sivustoja, jotka tyydyttävät tiedonjanon nopeasti.
– Olemme nykyään verkossa sellaisia kultakaloja, että mielenkiinto lopahtaa, jos sivusto ei heti lataa, Kaitarinne sanoo.
2. Rajapintojen hyödyntäminen
Koodaustaidottomille ”rajapintojen hyödyntäminen” saattaa vaikuttaa terminä abstraktilta, mutta juuri se on usein syy, miksi erityisesti isommat toimijat suosivat headless-ratkaisuja. Rajapinnat pääsevät arvoonsa erityisesti silloin, kun tiedon täytyy siirtyä useille alustoille erilaisiin yhteyksiin.
Esimerkkinä nostettakoon esimerkiksi verkkokaupan tuotetiedot, ajankohtaiset varastosaldot ja hinnat, jotka saattavat siirtyä rajapintojen avulla verkkokaupan tuotekortille, jälleenmyyjän järjestelmään, verkkokauppa- ja kanta-asiakassovelluksiin. Samoin maksaminen hoituu rajapintojen kautta yhdessä pankki- ja maksujärjestelmien kautta.
3. Kustomoitavuus ja DX eli developer experience
Näyttävät visuaaliset toteutukset saattavat perinteisellä verkkosivualustalla jäädä haaveeksi, sillä alustat asettavat omia rajoitteitaan siihen, miten sivut voidaan rakentaa.
– Headless-toteutuksissa monimutkaisetkin lopputulokset pystytään toteuttamaan, Jaakkola kertoo.
Osa koodareista pitää Jaakkolan mukaan myös headless-toteutuksien tuomasta vapaudesta. Tähän viitataan termillä DX eli developer experience, joka tarkoittaa suomeksi kehittäjäkokemusta. Kehittäjäkokemuksen merkitys korostuu erityisesti suurissa ohjelmointiprojekteissa ja -yrityksissä, kun halutaan vaalia ohjelmoijien viihtyvyyttä ja tuottavuutta.
Kustomoitavuus on etu myös siksi, että sivustoja käytetään mitä erilaisimmilla laitteilla. Mobiililaitteella selaaminen aiheuttaa erilaisia vaatimuksia sivustoille, kuin selainversion käyttäminen. Headless-arkkitehtuuri mahdollistaa paremman eri näkymien kustomoinnin ja esimerkiksi tehokkaamman mobiilioptimoinnin kuin perinteisemmät verkkosivutoteutukset.
4. Tietoturva
Yksi näkökulma, joka voidaan lukea headless-toteutuksien eduksi, on tietoturva. Kun hallintajärjestelmä on kokonaan erotettu käyttäjärajapinnasta, pienentää se sivuston hyökkäyspinta-alaa. Näin sivustolle tunkeutuminen voi olla vaikeampaa.
– Toisaalta, jos esimerkiksi tavanomainen WordPress-alustalle tehty verkkosivu on ajan tasalla ja asianmukaisesti päivitetty, ei se ole mitenkään erityisen haavoittuvainen tai hyökkäyksille altis. Ylläpidon ja julkisivun eriyttäminen vain tarkoittaa, että headless-sivustolla sisään tunkeutuminen saattaa olla vielä piirun verran vaikeampaa, Kaitarinne selkiyttää.
Kenelle on hyötyä headless-arkkitehtuurista?
Kaitarinne ja Jaakkola korostavat, että pienissä verkkosivustoissa, joissa latausnopeus ei ole ongelma, saattaa headless-järjestelmän tarjoama lisänopeus jäädä marginaalisen pieneksi. Toki, jos visuaalisuuteen halutaan erityisesti panostaa, voi headless-verkkosivu olla panostuksen arvoinen joka tapauksessa.
Luotettava verkkosivukumppani osaa arvioida, minkälainen toteutus on hyödyllisin, kun punnitaan kuluja ja toteutuksesta saatavaa hyötyä. Headless-ratkaisun rakentaminen saattaa viedä enemmän aikaa, jolloin sen toteuttamisen kulutkin ovat korkeammat. Optimaalisesti toimiva sivusto voi silti olla kannattava investointi.
Ylläpitäjän näkökulmasta tavanomainen ja headless-toteutus eivät juuri poikkea toisistaan.
– Ainoa, missä se näkyy ylläpitäjälle, on julkaisunopeus. Kun painaa ”julkaise”-nappia, tavanomaisella järjestelmällä riittää sivun päivittäminen ja juttu näkyy verkossa. Headless-toteutuksessa viive voi kestää pari minuuttia, Jaakkola kertoo.
Entä, jos headless-toteutus etuineen kiinnostaa, mutta verkkosivusto toimii muuten hyvin?
– Headless-päivityksen voi toisinaan tehdä jo olemassa olevaan sivustoon, jolloin siitä saadaan nopeampi. Jos verkkosivun data on kunnossa, sen pystyy suhteellisen pienellä vaivalla siirtämään, Kaitarinne valottaa.
Jos headless-toteutus tai perinteisempi verkkosivu kiinnostaa, ota yhteyttä. Meiltä saat laadukkaasti koodatut, tyylikkäät ja aikaa kestävät verkkosivut.
