Ajatusviiva on vain syntipukki – miksi tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä?

Minä väitän, että kielii kehnosta lukutaidosta, jos kieltää ajatusviivojen käytön teksteissään siinä pelossa, että silloin ”teksti on tekoälyn tekemä”.

Yksi välimerkki, tietty fraasi tai vastaava yksittäinen piirre ei suoraan tarkoita, että teksti olisi tekoälyn tekemä. Vaikka on selvää, että tekoäly suosii tiettyjä ilmaisuja, niiden poistaminen tekstistä on lopulta lyhyt tie – käytti tekstissään sitten tekoälyä tai ei. Ai miksi?

Mistä tunnistat tekoälytekstin?

Tällä hetkellä etenkin internet on pullollaan kaikenlaista tekstiä, josta paistaa kilometrin päähän, että se on tehty tekoälyllä. Toisinaan niissä on ajatusviivoja, toisinaan ei.

Valitettavan usein tekoälyn käytön paljastavat seuraavat seikat:

• kömpelöt kielikuvat (niin huonot, ettei niitä ihminen itse olisi voinut keksiä)
• kankeasti käännetyt alun perin englanninkieliset fraasit (se ei ole pelkästään X, vaan myös Y ja Z, nostaa uudelle tasolle)
• teksti on aivan erilaista, kuin mitä sen oletetulta kirjoittajalta ja julkaisukontekstilta voisi odottaa (kun sponsoreita orastavalle urheilu-uralleen hakeva 15-vuotias vapaaottelijalupaus käyttääkin Instagram-julkaisuissaan kankeaa kapulakieltä ja erikoisia emojeita, alkavat hälytyskelloni soida)

Kun seuraavan kerran tekee mieli lätkäistä suoraan Chat-GPT:n kirjoittama teksti suoraan muokkaamattomana someen, verkkosaitin laskeutumissivulle tai blogitekstiin, pysähdy ja pohdi hetkinen. Mitä teet? Miksi teet? Kuka tätä haluaa lukea?

Jos et itsekään jaksa oikolukea tekstiä ja katsoa, ettei se sisällä luokattomia kliseitä tai suoranaisia päättömyyksiä, miten voit olettaa, että kukaan muukaan käyttää aikaa tekstiisi? Elämme keskellä informaatiotulvaa, jossa ihmisen huomio on arvokkaimpia palkintoja. Jos saat herätettyä mielenkiinnon, arvosta lukijan aikaa edes sen verran, että oikoluet tekstisi. Jos pystyt tarjoamaan jotain aidosti lisäarvoa tuottavaa, vielä parempi.

Raflaava väitteeni on, että joskus julkaisematta jättäminen ja energian ohjaaminen johonkin järkevämpään on paras asia, jonka voit markkinoinnillesi tehdä.

Kun hyödynnät tekoälyä, tiedosta myös sen riskit

Toisaalta tekoäly on nyt kaikkialla ja sitä käyttävät oletettavasti ”kaikki”. Jos tekstissäsi on ajatusviivoja, ja joku sen perusteella tuomitsee sinut kirjoittajana paneutumatta tekstiin, onko se niin vakavaa? Tärkeintä on, että pystyt oikeasti seisomaan tekstiesi takana, oli ne kirjoitettu sitten täysin omin avuin tai tekoälyn kanssa. Vinkkinä suosittelen kuitenkin pohtimaan, voisiko tekoälyä hyödyntää tehokkaammin johonkin muuhun, kuin suoraan sisällöntuotantoon.

Jos tekoälysisällön postaaminen erinäisiin kanaviin tuottaa markkinoinnille haluttuja tuloksia (rohkenen epäillä) eikä vaikuta brändiisi negatiivisesti (ainakin toistaiseksi rohkenen tätäkin epäillä), niin mikseipä sitä sitten tekisi.

Tekemisessä kannattaa aina tiedostaa riskit, joita saattaa koitua niin brändille, hakukonenäkyvyydelle, käyttäjäystävällisyydelle ja tietoturvalle. Lisäksi myös tehoton tekeminen maksaa rahaa ja vie aikaa, käytti siinä tekoälyä tai ei. Itseasiassa olemme omin silmin nähneet joidenkin asiakkaidemme kohdalla, että AI:n tuottama sisältö aiheutti alhaisempaa sitoutumista ja laski aktivointiprosenttia.

Siksi tulen aina liputtamaan tarkoitustaan vastaavan, huolella mietityn sisällön sekä eritoten huolella ja tavoitteisiin sekä budjettiin nojaten suunnitellun markkinointisuunnitelman puolesta. Samaan periaatteeseen perustuu Kuukin asiakkailleen tekemä markkinointi.

Jos haluat tukea sisällöntuotantoosi ihmisiltä, ota yhteyttä Kuukiin! Tuemme toki myös AI:n käyttöönotossa siellä, missä se on tehokasta ja kannattavaa.

Kirjoittaja

Roosa Heinonen

Copywriter

Jaa sisältö