Kuukin strategian taustalla vaikuttavat älykkyyden ja abstraktion tikapuut

Kuukin uusi strategia julkaistiin vuoden vaihteessa. Sen taustalla vaikuttavia teemoja ja ajatuksia käsitellään tässä blogisarjassa – aiemmissa osissa paneuduttiin onnen neljään lajiin sekä toimijuuden ja älykkyyden suhteeseen. Kolmas osa käsittelee älykkyyden ja abstraktion tikapuita.

Ajatus älykkyyden kuvaamisesta tikapuina ei ole uusi, mutta sitä on viime aikoina käsitellyt paljon muun muassa tekoälytutkija François Chollet. Ajatuksessa älykkyyden tikapuut kohoava puola puolalta kohti yhä korkeampaa abstraktiota. Jokaisella askelmalla on oma, tarpeellinen roolinsa, mutta mitä ylemmäs pystyy nousemaan, sitä laajempaa ja joustavampaa toiminta on. Ajatusta voi soveltaa paitsi tekoälyyn, myös ihmisiin ja yrityksiin. Siksi Kuukikin on ottanut älykkyyden tikapuut käytännön työkaluksi kuvaamaan sitä, miten ajattelemme ja teemme päätöksiä.

Älykkyyden neljä tasoa Chollet’a mukaillen

Chollet jakaa älykkyyden karkeasti neljälle tasolle. Tasoja voi soveltaa niin oppimiseen, ajatteluun kuin strategiseen kyvykkyyteen.

Taso 1: Ulkoa opettelu. Ensimmäisellä tasolla osataan toistaa täsmällisesti se, mitä on opetettu. Jos tilanne muuttuu, ollaan tasolla 1 operoidessa nopeasti hukassa. Tämä taso muodostaa kuitenkin tärkeän perustan oppimiselle

Taso 2: Kuviot ja muistettavat säännöt. Toisella tasolla tunnistetaan tuttuja tilanteita ja osataan soveltaa ja yleistää sääntöjä jonkin verran. Tällä tasolla operoidessa pärjätään stabiilissa ympäristössä, mutta jos tilanne muuttuu, ei tasolla kaksi pötkitä vielä pitkälle.

Taso 3: Syy–seuraus-sääntöjen muodostaminen. Tasolla kolme toimiva ei pelkästään muista, mitä tehtiin vaan ymmärtää, miksi se toimi. Osaaminen joustaa muuttuvissa tilanteissa ja syy-seuraussuhteet alkavat hahmottua.

Taso 4: Yleiset periaatteet ja metakognitio. Älykkyyden ylimmällä tasolla etsitään periaatteita, jotka ovat yksittäisiä sääntöjä yleisempiä. Siellä kyetään tarkastelemaan myös omaa ajattelua. Neljännen tason hyödyntäminen mahdollistaa sen, että sama periaate voi kantaa läpi eri palveluiden, markkinoiden ja organisaatiorakenteiden.

Kuuki haluaa kivuta abstraktion tikapuita pitkin

Chollet sanoo, että älykkyyden tikapuut ovat samalla myös abstraktion tikapuut. Käytännössä hän tarkoittaa tällä sitä, että mitä ylemmälle abstraktiotasolle pääsee, sitä helpompaa on soveltaa opittua uusiin tilanteisiin. Abstraktio ei ole todellisuudesta irtautumista, vaan todellisuuden jäsentämistä niin, että voi toimia joustavasti muuttuvissa tilanteissa ja konteksteissa – näin toiminta on joustavampaa, kuin alemmilla tasoilla, jossa on tiukemmin sidottu tiettyihin malleihin.

Karkeasti jaoteltuna tasoilla 1 ja 2 toimitaan konkreettisten esimerkkien ja kaavojen varassa, kun taas tasoilla 3 ja 4 toimitaan syy–seuraussuhteiden ja periaatteiden varassa. Molempia tarvitaan. Mutta jos yrityksen toiminta jää pysyvästi ensimmäisille kahdelle tasolle, sen strategia on hauras: se toimii niin kauan kuin maailma muistuttaa nykyhetkeä.

Mitä tämä tarkoittaa Kuukille? Meille abstraktiosta, toimijuus tai onni eivät ole vain kauniita sanoja, vaan tapa siirtää ajattelu kolmannelle ja neljännelle tasolle. Meille strategia ei ole vain lista yksittäisistä toimenpiteistä, vaan nippu määrittelemiämme periaatteita, joita eri yksiköt ja tiimit voivat toteuttaa omalla tavallaan.

Chollet’n tikapuiden hengessä voisi muotoilla, että haluamme luoda organisaation, jossa ajatellaan 3. ja 4. tasolla yhdessä, ja jossa 1. ja 2. tason prosessit ja mallit ovat kunnossa – mutta jälkimmäisiä ei erehdytä luulemaan strategiaksi.